KESÄLOMALLE

Vuosilomalaki on yleislaki, joka koskee pääsääntöisesti kaikkia työsuhteessa olevia. Se on osittain myös niin sanottua pakottavaa lainsäädäntöä, josta ei voida poiketa edes toisin sopimalla. Seuraavassa käsitellään lyhyesti vuosilomasäännöstön pääperiaatteita.

Lomanmääräytymisvuosi on täysi vuosi huhtikuun alusta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun.

Täysi lomanmääräytymiskuukausi on kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijällä on vähintään 14 työssäolopäivää tai sen veroisena pidettävää päivää. Työssäolopäiviksi luetaan kaikki päivät, jolloin työntekijä on ollut työssä riippumatta päivän pituudesta. Osa-aikatyöntekijälle kertyy myös vuosiloma. Tällöin täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi lasketaan myös sellaiset kuukaudet, jolloin työsopimuksen mukaisesti on työskennelty vähintään 35 tuntia.

Työssäolopäivien veroiset päivät on lueteltu vuosilomalaissa. Työssäolopäivien veroisina päivien pidetään mm. äitiys-, isyys- ja vanhempainlomaa, omaa vuosilomaa, kertausharjoituksia sekä tietyin rajoituksin mm. sairausaikaa (max 75 pv).

Lomakausi on vuosittain 2.5. - 30.9. välinen aika, jolloin kesäloma on annettava työntekijälle. Kuitenkin vuosiloman 24 päivää ylittävä osa annetaan talvilomana lomakauden ulkopuolella ennen seuraavan lomakauden alkua.

Loman pituus

Jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta ansaitaan vuosilomaa kaksi arkipäivää kuukaudelta. Jos työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä (31.3.) keskeytymättä jatkunut vähintään yhden vuoden, ansaitaan lomaa 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta eli 30 päivää vuodessa. Tällöin 24 lomapäivää ylittävä osuus on ns. talvilomaa.

Lomapäiviksi luetaan arkipäivät. Lauantai on arkipäivä silloinkin, kun työtä tehdään säännöllisesti maanantaista perjantaihin. Lomapäiväksi ei kuitenkaan lueta itsenäisyyspäivää, joulu- eikä juhannusaattoa, pääsiäislauantaita eikä vapunpäivää.

Loman antaminen

Vuosiloma annetaan lomakautena (2.5. - 30.9.) työnantajan määräämänä ajankohtana. Yli 24 päivän osuus annetaan talvilomana työnantajan määräämänä ajankohtana 1.10. - 30.4. välisenä aikana. Loma voidaan antaa myös muuna laissa säädettynä ajankohtana, mutta vain työntekijän suostumuksella. Loman tulee lain mukaan olla pääsääntöisesti yhdenjaksoinen.

Työnantaja päättää, työntekijää kuultuaan, vuosiloman ajankohdan. Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle loman ajankohdasta normaalisti kuukautta ennen sen alkamista, aina kuitenkin viimeistään kaksi viikkoa ennen loman alkamista. Ilmoitus vuosiloman ajankohdasta sitoo työnantajaa, joka joutuu korvaamaan aiheuttamansa vahingon, esim. matkan peruuntumiskulut, muuttaessaan yksipuolisesti ilmoitustaan 

Sairastuminen lomalla

Jos työntekijä on sairauden, tapaturman tai synnytyksen vuoksi työkyvytön vuosilomansa alkaessa, on loma hänen pyynnöstänsä siirrettävä myöhäisempään ajankohtaan. Samoin on meneteltävä, jos tiedetään työntekijän joutuvan vuosilomansa aikana sairaanhoitoon. Jos työkyvyttömyys alkaa vuosiloman aikana, on seitsemän kalenteripäivän sairausajan ylittävä lomanosa siirrettävä, jos työntekijä ilman aiheetonta viivästystä sitä pyytää.

Työntekijä ei voi automaattisesti jatkaa lomaansa siirrettävien lomapäivien lukumäärällä, koska työnantaja määrää vuosiloman ajankohdan.

Lomapalkka

Työntekijä saa pääsääntöisesti lomansa ajalta samansuuruisen palkan kuin hän saisi työssä ollessaan. Tämän vuoksi lomapalkan suuruus määräytyy sen palkan mukaan, joka työntekijällä on loman alkaessa. Vuosilomapalkka maksetaan ennen loman alkamista ja työnantajan on esitettävä laskelma palkan suuruudesta ja laskemisperusteista.

Viikko- tai kuukausipalkkainen työntekijä saa kyseisen palkkansa vuosiloman ajalta, Tällöin kuukausiansio jaetaan 25:llä ja kerrotaan lomapäivien lukumäärällä.

Työntekijällä on oikeus saada palkkaansa sisältyvät kiinteät ja säännölliset lisät vuosilomapalkkansa yhteydessä. Mikäli valmentajalle on suoritettu erillinen kuukausikorvaus lakisääteisistä lisistä (esim. ylityökorvaus ja sunnuntaityökorvaus), lisää maksetaan myös loma-ajalta.

Lomaraha ja lomaltapaluuraha

Lomarahaa ja lomaltapaluurahaa koskevat säännökset eivät ole vuosilomalaissa, vaan käytäntö perustuu työmarkkinajärjestöjen välisiin sopimuksiin. Yleensä lomarahan (ja lomaltapaluurahan) suuruus on 50 prosenttia rahana maksetusta lomapalkasta.

Lomakorvaus

Työsuhteen päättyessä on työntekijällä, joka työsuhteen aikana on työskennellyt vähintään 14 päivää tai toissijaisesti vähintään 35 tuntia, oikeus saada vuosilomapalkkaa vastaava lomakorvaus täysiltä lomanmääräytymiskuukausilta.

Perhepoliittiset vapaat ja vuosiloma

Vuosilomalain mukaan äitiys-, isyys- ja vanhempainloman, eli ns. perhepoliittisten vapaiden aikana työntekijä ansaitsee vuosilomapäiviä ikään kuin olisi ollut työssä tämän ajan. Hoitovapaan aikana vuosilomaa ei sen sijaan ansaita. 

Vuosilomasta luopuminen

Työnantajan on annettava työntekijälle vuosiloma vapaana. Työntekijä ei siis voi sitovasti sopia työnantajan kanssa siitä, ettei hänelle kertyisi vuosilomaa lainkaan. Työntekijä ja työnantaja eivät voi myöskään sopia siitä, että työntekijä on vuosilomansa aikana töissä ja saa siitä erillisen korvauksen.

Teksti: Heikki Meskanen
SAVALin lakimies