UUDEN TYÖSOPIMUKSEN SOLMIMINEN JA VANHAN IRTISANOMINEN

Työsopimuksen tekeminen on lähtökohtaisesti ns. vapaamuotoinen oikeustoimi eli molempia osapuolia - työntekijää ja työnantajaa - sitovan työsopimuksen voi tehdä myös esim. suullisesti tai vaikkapa sähköpostin välityksellä. Ehdoton suositus ja pääsääntö varsinkin valmentajien osalta on, että työsopimus tehdään aina ja vain kirjallisesti. Jo työsopimusta neuvoteltaessa on syytä tehdä selväksi, että sopimus syntyy vasta kun kaikista yksityiskohdista on sovittu, ja ne on kirjalliseen työsopimukseen kirjattu ja uusi työsopimus on allekirjoitettu.

Hyvin yleistä on myös sopia – ja se on usein myös itsestäänselvyys – että sopimusneuvotteluista ei julkisesti puhuta mitään ennen kuin uusi työsopimus on lopullisesti saatu neuvoteltua ja allekirjoitettua. Ennen aikainen tieto valmentajan lähtemisestä toiseen, mahdollisesti jopa kilpailevan seuraan, voi merkittävästi haitata valmentajan työskentelyä vanhassa työpaikassaan. Asioista ennen aikaisesti puhuminen myös varmuudella heikentää valmentajan ja uuden työnantajan välistä luottamuksellista suhdetta, joka usein on elintärkeä valmentajan työn onnistumiselle. Luottamuksen menetys saattaa jopa johtaa valmentajan työskentelyedellytysten heikkenemiseen siinä määrin, että valmentajan on pakko purkaa uusi työsuhteensa jo ennen kuin varsinainen työskentely uudessa tehtävässä olisi edes alkanut.

Työsopimusta solmittaessa on siis oleellista, että työsopimus laaditaan kirjallisesti siten, että kaikki suullisesti sovitut asiat tulevat myös kirjalliseen työsopimukseen kirjatuksi. Työsopimus on myös syytä laatia hyvissä ajoin ennen työnteon aloittamista, jotta kaikki yksityiskohdat voi hioa ja harkita perusteellisesti. Esimerkiksi mahdolliset bonukset eivät saa jäädä pelkkien suullisten, usein vieläpä hieman epätarkkojen lupausten varaan, koska työteon aloittamisen jälkeen niistä voikin olla vaikeampi päästä yksiselitteiseen ja yksimieliseen ratkaisuun.

Myös työsopimukseen usein liittyvä erillinen toimenkuva tai esimerkiksi luettelo avaintehtävistä on syytä tehdä samalla kuin itse työsopimus, jotta ei myöhemmin syntyisi turhia epäselvyyksiä.

Uuden työsuhteen alkamisaika

Uuteen työhön ei luonnollisestikaan voi lupautua menemään ennen kuin on vapautunut vanhasta sopimuksesta. Työsopimuksen irtisanomisaikaa tulee siis kunnioittaa, muutoin voi joutua sopimusrikkomuksesta jopa vahingonkorvausvelvolliseksi. Oikea marssijärjestys on tehdä ensin uusi kirjallinen työsopimus, jossa on sovittu uuden työn aloittamishetki vanhan työsopimuksen irtisanomisaika tai muu tiedossa oleva päättymisajankohta huomioiden. Tämän jälkeen tulee vanha työsopimus irtisanoa irtisanomisaikaa noudattaen, ellei se ole jo muutoin päättymässä esimerkiksi määräaikaisena. Mikään ei tietysti estä tässä vaiheessa sopimasta yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa vanhan työsuhteen aiemmasta päätymisestä, jolloin voi nopeammin siirtyä uuteen työhön. 

Määräaikaisuus

Jos kyseessä on määräaikainen työsopimus, sitä ei pääsääntöisesti voi irtisanoa, vaan se on voimassa kunnes sovittu määräaika on kulunut loppuun. Irtisanomiskielto koskee sekä työnantajaa että työntekijää.

Määräaikaisenkin työsopimuksen voi kuitenkin irtisanoa, jos siitä on työsopimuksessa nimenomaisesti sovittu (ns. irtisanomisklausuuli) eli työsopimuksessa pitää olla erityinen maininta siitä, että ”tämä työsopimus voidaan irtisanoa kahden viikon/kuukauden (tai työsopimuslain 6 luvun 3 §:n mukaisin) irtisanomisajoin.

Vaikka määräaikaista työsopimusta ei voi irtisanoa ellei siitä ole erikseen sovittu (ja tällöinkin työnantaja vain laissa säädetyin irtisanomisperustein), työsopimuksen voi kuitenkin purkaa työsopimuslaissa säädetyin hyvin tiukoin purkuperustein. Yleisin työsuhteen purkamisperuste valmentajan puolelta lienee se, että työnantaja jättää palkkoja maksamatta.

Jos työnantaja purkaa työsopimuksen ilman työsopimuslaissa säädettyjä perusteita, työntekijällä on oikeus saada koko palkkansa sopimuskauden loppuun asti.

Oma työsopimus sitoo

Suurin osa irtisanoutuvien irtisanoutumistilanteiden ongelmista johtuu siitä, että kuvitellaan laissa olevan sitovat määräykset irtisanomisajoista ja siitä, että kuvitellaan irtisanomisaikaa voitavan lyhentää yksipuolisesti pitämättömien vuosilomien avulla. Kummatkin käsitykset ovat vääriä.

Työsopimuslaissa on toki määräyksiä irtisanomisajoista sekä työnantajaa että työntekijää koskien. Sinänsä laajasti käytettyä työsopimuslain taulukkoa irtisanomisajoista noudatetaan kuitenkin laissa olevan nimenomaisen säännöksen nojalla vain, jos muusta ei ole sovittu. Jos siis työsopimuksella on sovittu irtisanomisajoista, niitä on noudatettava, vaikka ne olisivat ristiriidassa työsopimuslaissa olevan taulukon kanssa.

Pitämättömien lomien osalta todettakoon, että lähtökohtaisesti työnantaja määrää loman ajankohdan eikä työntekijä voi sitä yksipuolisesti vaatia tietyksi ajankohdaksi. Lisäksi vuosiloma-aika on sekin työsuhteista aikaa eikä silloinkaan saa mennä uuden työnantajan palvelukseen ilman ”vanhan” työnantajan suostumusta.

SAVALin työsopimusmalli

Näiltä Suomen Ammattivalmentajien nettisivuilta löydät valmiin mallipohjan valmentajan työsopimukseksi. Käyttämällä valmista lomakepohjaa varmistat ainakin sen, että kaikista oleellisista asioista tulee työsopimuksella sovittua.

Heikki Meskanen
SAVALin lakimies