Ammattiliiton jäsenenä vaikutat

Lisää liksaa ja parempia sääntöjä

 Palkkojen yleiskorotukset koskevat kaikkia – ammattiliittojen ansiosta. Liittoon kuuluminen on paljon muutakin kuin varautumista mahdolliseen työttömyyteen. Järjestäytyminen luo vakautta työelämään. – Ansiosidonnainen työttömyysturva antaa turvallisuutta, mutta palkkaukseen ja työsuhteeseen liittyvät asiat ovat myös keskeisiä, huomauttaa neuvottelupäällikkö Markku Lemmetty Akavasta.

Työmarkkinajärjestöt ovat saaneet aikaan muun muassa äitiysloman, parannuksia äitiyspäivärahaan, sairauspäivärahaan ja työttömyysturvaan sekä työaikoihin liittyviä joustoja kuten vuorotteluvapaan. Moni ei tule ajatelleeksi, että niinkin tavallisesta asiasta kuin vuosilomasta on aikoinaan väännetty kättä tulopoliittisissa neuvotteluissa. – Ei se ollut niin itsestään selvää, että vuosiloma on juuri neljä viikkoa, Lemmetty huomauttaa.

Työnantajat eivät yleensä ehdota etuja omasta aloitteestaan, vaan niistä on neuvoteltava. Yksi saavutus on määräaikaisten työsuhteiden rajoittamisesta tehdyt esitykset, joista sovittiin tupo-neuvotteluissa vuonna 2003. – Sekä lainsäädännössä että työ- ja virkaehtosopimuksissa on rajoitukset, milloin määräaikaisuutta voi käyttää. Jos sitä käytetään väärin, järjestäytynyt työntekijä voi vaikuttaa asiaan oman liittonsa kautta. Siten järjestäytymisestä on siis apua. On kuitenkin muistettava, että kiistatapauksissa ammattiliitto auttaa vain omia jäseniään. Etenkin nuoria Lemmetty patistaa järjestäytymään heti opintojen päätyttyä eikä vasta sitten, kun ongelmia alkaa ilmetä. – Ammattijärjestöt eivät auta järjestäytymätöntä työntekijää. Vanhemmalle ikäpolvelle työelämä on jo opettanut, että kannattaa olla jäsen. 

Apua luottamusmieheltä

 Ammattiliittoa edustaa työpaikalla luottamusmies tai muu edustaja. Marssijärjestys on seuraava: Ensin työntekijä keskustelee erimielisyyksistä esimiehensä kanssa. Jos ongelma ei ratkea, hänen kannattaa ottaa yhteyttä luottamusmieheen. – Varsinkin nyt, kun työilmapiiri on aika raadollinen lomautusten ja irtisanomisten vuoksi, luottamusmiehen merkitys tulee esille. Yksittäinen työntekijä on heikoilla, ellei hänellä ole puolustajaa työpaikalla. Jos työnantajan kanssa ei päästä sopuun puhumalla, liitto voi mennä jäsenensä puolesta jopa työtuomioistuimeen.

– Akavalaiset ovat tarvinneet liiton apua esimerkiksi lomautus- ja irtisanomiskysymyksissä. Myös työajoista on käyty neuvotteluja. Luottamusmies hoitaa myös arkipäiväisempiä asioita kuin irtisanomisia. Esimerkiksi palkkakysymykset ovat hänen heiniään. – Yksittäisen työntekijän on aika vaikea mennä keskustelemaan palkkauksestaan. Luottamusmies on meillä sitä varten. Liitot kouluttavat luottamusmiehiä palkkaneuvotteluissa, Lemmetty muistuttaa. 

Ei vain potkujen varalta

 Entä mitä hyötyä on kuulua liittoon, jos työpaikalla kaikki on sujunut kuin rasvattu eikä potkuja ole tullut? Voiko jäsenmaksua maksaa vuosikymmeniä turhaan? Ei voi, vastaa Markku Lemmetty. – On tietysti hienoa, jos jäsen ei ole tarvinnut liiton kautta esimerkiksi työttömyysturvaa. Mutta silloin hän on ollut osa ammattijärjestön ja myös keskusjärjestöjen edunvalvontaa. Hänen asioitaan on hoidettu laajemmissa yhteyksissä. Usein yksittäinen jäsen ei edes huomaa, että ammattijärjestöt vaikuttavat työlainsäädäntöön, työsuojelulainsäädäntöön, työterveyshuoltoon, eläkeuudistuksiin ja sosiaalisiin etuihin.  Esimerkkinä Lemmetty mainitsee henkisen työsuojelun, josta säädettiin työturvallisuuslaissa vuonna 2003. Laki kieltää muun muassa työpaikkakiusaamisen, ja se on syntynyt työmarkkinajärjestöjen yhteisestä vaatimuksesta.

Ammattiliitto tarjoaa jäsenilleen myös monia muita palveluja kuten vakuutuksia ja pankkisopimuksia. Joistain paikoista, esimerkiksi huoltoasemilta, liiton jäsenet voivat saada alennuksia. Lisäksi liitto järjestää paljon koulutusta. – Etenkin opintomatkat ovat monelle mieluisia. Ei sovi myöskään unohtaa kustannustoimintaa. Liitoilta ilmestyy niin ammattikirjallisuutta kuin jäsenlehtiä. – Ne ovat ammattilehtinä tosi hyviä, ja ihmiset lukevat niitä paljon. Niissä käsitellään sekä omaan  ammattiin liittyviä että yleisiä asioita. Ammattiliittoon kuuluminen vahvistaa myös ammatillista identiteettiä. – Monille järjestäytyminen on tärkeää sen vuoksi, että voi tavata samaan ammattikuntaan kuuluvia ja saman koulutuksen saaneita ihmisiä. Liitothan järjestävät paljon tilaisuuksia jäsenilleen.  

Huolto pelaa, kun sitä ei huomaa

Ilman ammattiliittoja ei olisi myöskään näitä:

• Neljän viikon vuosiloma, 1971
• Lomaltapaluuraha, 1972
• Seitsemän kuukauden äitiysloma, 1974
• Talviloma, 1977
• Sairaus- ja äitiyspäivärahauudistus, 1981
• Ansiosidonnainen työttömyysturva, 1984
• Pekkasvapaat, 1984
• Nais- ja matalapalkkaratkaisut, 1989–2003
• Loppiainen, 1992
• Vuorotteluvapaa, 1996
• Työterveyshuoltolain uudistus, 2000
• Isäkuukausi, 2001
• Joustavat työaikakäytännöt, 2001
• Helatorstai, 2002
• Määräaikaisten työsuhteiden rajoittaminen, 2003